Kissanpentu tarvitsee runsasenergistä ruokaa. Kymmenen viikon ikäinen pentu kuluttaa 3,5 kertaa enemmän energiaa kiloa kohden kuin täysikasvuinen kissa, ja ruokavalion on vastattava tähän tarpeeseen. Kissanpennun suolisto menettää sitä seuraavien elinviikkojen aikana kykynsä hajottaa laktoosia, mutta tärkkelyksen sulattamiskyky sen sijaan paranee huomattavasti. Tämän jälkeen kissanpentu tulisi rokottaa ja madottaa. Pyydä eläinlääkäriä tekemään kissanpennulle oma rokotusohjelma.

Emolta saatu immuunivaste alkaa hävitä yhden, kahden kuukauden ikäisenä. Kissanpennun oma puolustuskyky ei kuitenkaan toimi vielä täydellä teholla, joten se on erityisen haavoittuvainen juuri tänä aikana. Kissanpennun kasvu alkaa hidastua neljän kuukauden iässä. Samalla se alkaa liikkua entistä enemmän. Pentu kiipeilee, hyppii ja juoksee, ja kaikki nämä leikit kehittävät sen lihaksistoa. Kissanpennun ruuansulatuselimistö on vasta kehittymässä, mutta se on silti valmis sulattamaan kaikkia ravintoaineita, joita pentu tarvitsee tasapainoiseen kasvuun: valkuaisaineita, rasvoja, hiilihydraatteja, kivennäisaineita ja hivenaineita. Tässä vaiheessa on myös hyvä miettiä sterilisaatiota tai kastraatiota, sillä se saattaa kaksinkertaistaa kissan elinajanodotteen. Saat lisätietoja eläinlääkäriltä.

Maitohampaat puhkeavat pian syntymän jälkeen. Ensimmäiset etuhampaat ilmestyvät jo toisen elinviikon jälkeen. Kulmahampaat puhkeavat, kun pentu on noin kuukauden ikäinen. Maitohampaat irtoavat ja tekevät tilaa pysyville rautahampaille 4–6 kuukauden iässä. Hampaiden puhtaanapito on tärkeää jo pennusta lähtien, sillä se ehkäisee plakin ja hammaskiven muodostumista.

Kissanpennulla on vain muutama kuukausi aikaa kehittää vahvat luut. Ruokavalion on sen vuoksi sisällettävä kaikkia niitä vitamiineja ja kivennäisaineita, joita pentu tarvitsee tasapainoiseen kasvuun.